Kaikkeen tottuu – etenkin vaihdevuosi-iässä

Kun vuodet vierivät, ottaa helposti asioita ikääntymiseen kuuluvana. Niin ainakin minulle on käynyt. Muutokset tapahtuvat hitaasti ja ei huomaakaan, että olotila ei ole aivan normaali. Sitä vain on tottunut pitämään normaalina.

Yöelämä

Sitä kuvittelee, että vaihdevuosi-iässä unet menevät vähän pätkiviksi ja, että sille ei voi mitään. Voi luulla, että yöllinen hikoiluoire kuuluu vaihdevuosiin. Vaikka oikeasti onkin huomannut, että hikoilu on erilaista. Se ei tule nopeina aaltoina, vaan on jotenkin hitaampaa ja toisenlaista. Selitäpä sitä nyt sitten. Joo, miusta tuntuu, että tämä on erilaista hikoilua kuin vaihdevuosiin kuuluva.

Tulee mieleen vuosien takaa eräs asiakas terveyskeskuksessa, joka oli aika usein sairaana ja hänellä oli kertomansa mukaan kuumetta. Mittariin lukemat eivät kuitenkaan koskaan tulleet. Asiakas kertoi kuumeen olevan sisäistä laatua. Samalla tavalla minunkin hikoiluni on ollut olemukseltaan erilaista. Ei ole helppoa kertoa tästä uskottavasti. Itsekin epäilin, voiko tuo hikoilun erilaisuus olla totta vai kuvittelenko vain.

Olen aina tykännyt nukkua pitkät, vähintään kahdeksan tunnin yöunet. Viime aikoina nekään eivät oikein ole riittäneet. On helposti mennyt yhdeksän, joskus kymmenkin tuntia. Ja siitä huolimatta olen ollut väsynyt pitkin päivää. On haukottanut sopimattomissa tilanteissa ja on ollut vaikeuksia pysyä hereillä tilanteissa, jotka sinänsä ovat olleet kiinnostavia. Olen ajatellut, että unen laatu on iän myötä muuttunut.

Ihan huomaamatta on tullut käytännöksi, että on käytävä vessassa kerran ja joskus kaksi kertaa yössä. Sitä vain luulee vaihdevuosioireeksi. Limakalvot ovat ohentuneet ja sitä rataa.

Ei myöskään tule kiinnittäneeksi suurempaa huomiota siihen, että suu on yöllä ja aamulla hirmuisen kuiva ja kurkku ärtyneen oloinen. Sitä vain luulee, että sekin on menopaussiin liittyvää limakalvojen heikentymistä tai johtuu siitä, että nukun kuulemma usein suu auki.

Olen alkanut kuorsata viimeisen parin vuoden aikaa. Mistäkö tiedän? Puoliso on kertonut ja olen myös toisinaan itse herännyt omaan kovaääniseen korahdukseeni. Lihasten kimmoisuus heikkenee vanhetessa, erityisesti menopaussin jälkeen. Varmaan niin on käynyt kurkulleni, pähkäilin.

Tänä vuonna toisinaan, erityisesti kuumalla säällä tai pienessä huoneessa nukkuessani, olen herännyt siihen, että ilma tuntuu loppuvan, etten saa happea. Puolisoa patistin kohentamaan ilmanvaihtoa, jonka hän tekikin. Enpä osannut ihmetellä, miksi samoissa olosuhteissa ongelmaa ei ole aiemmin ilmennyt.

Päivätoiminnot

Kun on sairastanut yli 40 vuotta migreeniä, siinä on ennättänyt olla monenlaisia vaiheita. Viime vuosina olen ihmetellyt, miksi minulla on lähes joka aamu pää kipeä. Tosi harvoin yleensä poden tavallista päänsärkyä. Jos poden, siitä käynnistyy poikkeuksetta migreeni. Tänä vuonna aamupäänsäryt ja siitä seuranneet migreenit ovat olleet seuralaisena aamujen enemmistössä. Joskus olen herännyt yöllä migreeniin, joka on aiemmin ollut todella harvinaista. Täsmälääkkeitä on kulunut ja olen vain ajatellut, että olen nyt sairastunut krooniseen migreeniin. Samalla jossain aivojen sopukoissa olen kuitenkin asiaa vähän ihmetellyt. Äidilläni migreenit vähenivät huomattavasti vaihdevuosi-iän jälkeen. Miksi ne minulla lisääntyvät? 

Toisinaan muisti tuntuu pätkivän ja keskittymiskyky vaikuttaa heikentyneeltä. Ihan kuin en saisi aikaiseksi yhtä paljon kuin aiemmin ja aivoissa olisi toimintaa hidastavaa sumua. Mielessä on käynyt monia vaihtoehtoja. Joko minulla oireilee alkava muistisairaus? Johtuuko tämä migreenistä tai niihin hoidoksi käytetyistä lääkkeistä? Näinkö vanhuus alkaa? Tämähän on tunnetusti vaihdevuosiin kuuluva ilmiö, sitäkö se on minullakin? jne. Toiset päivät sujuvat kuitenkin ihan normaalisti.

Tietokoneella en jaksa istua tavallisella tuolilla, sillä alan helposti nuokkua. Minulla on säädettävä työpöytä ja joko työskentelen seisten tai istun tuolilla, jonka lattiaan asettuva osa on puolipallon muotoinen. Liikun siis jatkuvasti kirjoittaessani tai muutoin tietokoneella työskennellessäni. Huomaan myös, että saatavilla on oltava juotavaa, jotta voin tarvittaessa peittää uhkaavan haukotuksen ottamalla huikan vettä. Saman asian ajavat pastillit tai purkka luennolla, konserteissa tai vastaavissa tilaisuuksissa.

Kirjojen lukemisen olen näköjään ihan huomaamattani vaihtanut lähes kokonaan äänikirjojen kuuntelemiseen. Voin samalla puuhailla jotain, kun kuuntelen. Lukiessa keskittyminen herpaantuu helposti ja huomaan torkahtavani. Joskus sama tapahtuu lehteä lukiessa. Näin käy erityisesti, jos luen aterian jälkeen.

Jo muutamia vuosia sitten keskitin työtehtäväni kotini lähistölle. Päätös oli kyllä oikein hyvä, mutta tapahtuikohan sekin vain siksi, etten enää halunnut ajaa tunnin työmatkaa? Melko usein, kun istun puolison ajaessa auton kyydissä yli puolen tunnin matkan, nukahdan.

Televisiota katsoessa on pakko tehdä käsitöitä, että kestän hereillä. Mie kun luulin vain olevani ahkera. Onko syynä kuitenkin jokin muu?

Minulla on aina ollut matala verenpaine, joka on aiheuttanut toisinaan huimausta. Nyt se kuitenkin on noussut normaalille tasolle. Selitykseksi annoin parin kilon painon nousun. Mahtoiko se osua oikeaan? 

Ymmärrän, että ihminen on hirmuisen sopeutuvainen. Erityisesti, kun muutokset tulevat vähitellen. Sitä vain sopeuttaa toimintaansa ja keksii helposti mielessään myös selityksiä omissa toiminnoissaan tapahtuneille muutoksille. Vaihdevuosiin liittyy niin monenlaista tai se on ainakin selityksenä oireisiin hyvin usein. Minäkin olen selittänyt sillä oireitani.

Entäpä jos kyse on jostain muusta?

Moni varmaan on jo ajat sitten tekstiä lukiessaan huomannut, että miullahan taitaa olla uniapnea. Joo, kyllä niin on. En kuitenkaan itse sitä tullut ajatelleeksi kaikista noista oireista huolimatta. En vaikka siitä on viime vuosina ollut erittäin paljon puhetta julkisuudessa. En vaikka itsekin olen yhdeltä koulutukseltani sairaanhoitaja.

Ilmeistä asiaa ei aina huomaa, koska oireet alkavat vähitellen ja sekoittuvat muiden vaivojen oireisiin. Sen vuoksi kirjoitan tämän nyt tänne. Jospa joku muukin löytäisi vaihtoehtoisen selityksen oireilleen ja saisi helpotusta oloonsa.

Itse havahduin vasta kun puoliso oli huomannut minulla olevan hengityskatkoja, joka on sinänsä ihme, sillä hän yleensä nukahtaa alle minuutin ja nukkuu kuin tukki. Soitin tiedon saatuani terveyskeskukseen omahoitajalle, tein unikyselyn ja sain lähetteen keuhkopolille unipolygrafia-tutkimukseen.

No diagnoosihan sieltä napsahti ja nyt odottelen cpap-laitetta. Jono on useita kuukausia.

Olen todella kiitollinen suomalaiselle terveydenhuollolle, joka mahdollistaa uniapnean hoidon julkisin varoin. Onhan se toki yhteiskunnalle erittäin kustannustehokasta. Uniapnea lisää monien vakavien sairauksien ilmaantuvuutta.

Itselleni odotan cpap-laitteen myötä elämänlaadun paranemista ja tietysti toivon hoidon ehkäisevän Alzheimerin tautia, korkeaa verenpainetta ja sepelvaltimotautia, joihin minulla on vahva sukurasite.

Voisivatko sinun tai läheisesi oireet johtua uniapneasta?

Pistä seurantaan Naavapukuisen naisen Facebook-sivut täältä. 

Käy kurkkaamassa myös Naisen jäljissä Facebook-sivut täältä.
Naisen jäljissä nettisivulla voit tehdä maksuttoman kuormitustestin.